Ollaan silloin tällöin nyt käyty Nadan kanssa juoksemassa ja nyt viime aikoina vähän useammin. Eilen sitten huristeltiin Tikkakosken pururadalle ja heitettiin lenkki niin, että muuten ihan rauhallisesti ja aina ylämäkeen spurtti. Oli muuten koirakin aika poikki, kun sen piti tottakai pysyä kintereillä koko ajan (omasta mielestään), vaikka olikin vapaana! Täytyy kyllä sanoa, että nukutti molempia aika hyvin...
Pats lenkillä Tikkakoskella |
Täytyy vielä uudestaan hehkuttaa tuota meidän erittäin paljon parantunutta perustottelevaisuutta, sillä eilenkin kun tuli ihmisiä vastaan ja pyysin Nadaa luokse, niin se tuli jokaisella kerralla välittömästi. Muutaman kerran vastaantulevat ihmiset ehti jo ihan sen nenän eteen, mutta se tuli silti.
Nada on alkanut aikuistua ja se riiviökausi loppua, siitä on tullut kertakaikkiaan niin ihana. Pienempänä se ei oikein välittänyt rapsuttelusta tai läheisyydestä, mutta nyt se tulee aina halimaan ja hakemaan hellyyttä. Sitä ei uskoisi, miten suuria tunteita voi koira herättää, eikä sitä voi kuin koiran omistaja ymmärtää, miten paljon omaa koiraansa voi oikeasti rakastaa. Pats on mun paras koira <3
Nada on nyt keksinyt, että se voi katsella parvekkeelta pihalle. Siellä se nyt sitten tykkää päivystää, kun lapsia vilistää hiekkalaatikolla.
Partsinäkymät |
2 kommenttia:
Totta, vain koirallinen ymmärtää ja Jalokin alkanut miehistyy ja aikuistuu.Pari kertaa tullut aamulla viereen,harvinaista kun tosiaan ei myöskään sylivauva ole ollut.Ja leluja tuo, että leikitään.Ulkona alkanut pysyä hieman paremmin lähellä.Ihana teksti sulla oli :)
Voi että, on se vaan kiva kun nuo alkaa tasaantua :) Rupee tulemaan se luonne esille, millaisia ovat sitten mahdollisesti pidempään.
Lähetä kommentti