Näytetään tekstit, joissa on tunniste Valokuvia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Valokuvia. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 20. helmikuuta 2013
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Jäällä
| Lähdössä, tohvelit jalassa :) |
| Vilja 5,5kk |
| Vilja yrittää napata Nadan... |
| Täysjärkinen Nada |
| Vilkku rallittaa |
| Välillä jää vähän Nadan jälkeen :) |
| Täällä me yhdessä haistellaan! |
lauantai 22. joulukuuta 2012
tiistai 4. joulukuuta 2012
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
Ruka-postaus
Blogin puolella on vietetty vähän hiljaiseloa, kun on mukamas ollut niiiiiiin paljon kaikkea muuta touhua, ettei ole ehtinyt raapustella.
Käytiin elokuun alussa Kuusamossa, tarkemmin Rukalla ja vietettiin siellä viikko vähän isommalla porukalla. Meillä oli tosi kiva kahdeksan hengen mökki isolla pihalla ja omalla rannalla ja laavulla!
Ekana päivänä käytiin heti kävelemässä Pieni Karhunkierros, josta vähän kuvia alempana. Meillä oli tietenkin Nada mukana reissussa ja koska Juuson vanhemmat oli myös Rukalla, niin Nellakin oli matkassa. Ei paljon jaksaneet loppuviikosta koiratkaan nahistella, selvästi tottuivat jo toisiinsa.
| Myllykoski |
| Taukopaikka |
| Matkaseura kulki edellä |
| Olisin voinut jäädä tuonne katsomaan luontoa ikuisuuksiksi! |
| Harriniva |
| Jyrävä |
| Näkymät Aallokkokoskelle |
Pitihän meidän myös käydä laskemassa koskea, kun Kuusamossa ne kuuleman mukaan on ihan huikeat. Matkaseuraan kuului pari alaikäistä, joten tiistaina käytiin laskemassa perhereitti (nössöjen kosket) Käylästä Juumaan. Tuo reissu aiheutti sen, että meille täysi-ikäistyneille tuli fiilis, että pakko päästä kokeilemaan isompiakin koskia, joten ilmottauduttiin K-18 Villille Reitille, jossa siis lähdettiin Juumasta ja päädyttiin Vattumutkaan. Matkalle kuului Niskakoski, Myllykoski, Aallokkokoski, lautta laskettiin tyhjänä Jyrävästä ja sitten jatkettiin laskemalla pienempiä koskia pitkin Vattumutkaan, josta päästiin bussikuljetuksella takaisin Juumaan. Meidän mahtavina ja ammattitaitoisina kippareina toimi Stella Polaris Adventureksen henkilökunta.
| Oulankajoki |
| Kiutaköngäs |
Käytiin Juuson ja koirien kanssa kahdestaan kävelemässä Kiutakönkään päiväreitti 8km ja olihan sielläkin aivan ihania maisemia ja paikkoja! Tuossa kosken kohdalla oli älyttömän hauska seurata, kun taimenet hyppi virtaa ylöspäin :)
| Rukatunturilla |
| Rukatunturilla |
Käytiin useampana iltana tallustelemassa Rukatunturin päällä ja sain Nadasta aivan ihania kuvia! Tuosta yläpuolella olevasta kuvasta teetin 40x60 suurennoksen ja nyt meillä on 50x70 kokoinen taulu Nadasta koristamassa makkarimme seinää.
Harjoiteltiin tuolla tunturilla myös vähän hakua ja sehän toimi oikein hyvin. Treenattiin myös tottelevaisuutta poron ja jäniksenpoikasen välissä ja neiti oli ihan kuulolla! Pari ajoa se kyllä otti porolle irti ollessaan, mutta ei siitä tuntunut jäävän mitään jälkiseuraamuksia. Hossassa oltiin pyöräilemässä, niin mutkan takana nökötti poro meidän nenän edessä ja eihän siinä ollut juuri mitään tehtävissä, kun koira jatkoi vauhdista poron perässä. Nada on kuitenkin siitä kiva, että se kääntyy takaisin aina, kun hukkaa meidät näkyvistä, eli tuossakin tapauksessa ihan lyhyen matkan jälkeen.
Reissusta yhteenvetona sen verran, että Lappi-kuume kasvoi taas hillittömästi ja haluaisin niin kovasti lähteä Ylläkselle kävelemään päiväreittejä. Suunnitelmana olikin, että ensi kesänä lähdetään meidän kahden koiran kanssa sinne, kerettiin jo katselemaan mökkejäkin.
Kaikista eniten polttelee kuitenkin päästä Lappiin keväällä, hiihtämään ja laskettelemaan. Kuumetta ei helpota yhtään se, että telkkarista alkaa ohjelma Ylläksestä. Kaikki paikat on tuttuja ja rakastan pohjoista niin paljon, en kestä! Jo mainoksen katsominen tekee tiukkaa, kun olen jo suunnilleen pakkaamassa laukkuja ;)
torstai 29. maaliskuuta 2012
Juoksua kera koiran ja salia ihan itse
Moi!
Taas on kirjoittaminen vähän jäänyt ja tässä päivityksessä onkin nyt mukana hurjasti asiaa, niin koiratreeneistä kuin omistakin. Aloitan omillani sen verran, että hurahdin helmikuun alussa aivan täysin kuntosaliharjoitteluun ja hieman enemmän asiaan perehtynyt isäni laati minulle saliohjelmankin. Olen nyt uskollisesti käynyt treenaamassa 2-3 kertaa viikossa ja eron tosiaan huomaa. Painot ovat nousseet hurjaa tahtia ja käsissä on alkanut kiinteytyminen. Muualla tuota rasvakerrosta on sen verran, ettei lihakset ihan heti erotu ;)
Löysin kuitenkin aivan supermahtavan rahkaherkun, jonka voi syödä välipalana, mutta joka myös toimii oikein hyvin treenaajille, ilman että olisi hirvittävän hiilaripitoinen kaloripommi. Ja tämä sitäpaitsi maistuu ihan oikealta rahkalta, siis sellaiselta hyvältä! Tyyrishän tuo purkki on, 1,50€ kappale, mutta kyllä niitä raaskii silloin tällöin ostaa. Citymarketeista noita ainakin täälläpäin saa.
Kyseessä on siis SKYR (kuvat ja lisätietoa http://skyr.fi/):
Sitten voidaankin jatkaa koira-asialla, eli Nadan kanssa on nyt alettu tekemään juoksulenkkejä. Pohjatyökurssimme on nyt loppu, mutta meiltä jäi yksi kerta välistä, joten menemme korvaamaan sen viikolla 15. Nadalle on iskenyt oikein hillitön murkkuikä ja sehän tarkoittaa sitä, että sohvanreunaa on kiva härkkiä, sukkia on huippua varastaa ja varsinkin silloin sukasta on kiva vetää, kun se on ihmisen jalassa! Siksi päätinkin, että kakara alkaa olla nyt tarpeeksi vanha (eilen tuli 9kk) juoksulenkeille.
Eilen sitten painelimme puolen tunnin erittäin vauhdikkaan lenkin, juoksin itse niin kovaa kuin vain jaksoin koko matkan. Nadan hihna ei kiristynyt kertaakaan ja se pinkoi vieressä aivan onnessaan. Kuitenkin lenkin viimeiset 5min sain jo kiskoa sitä perässäni, joten selvästi väsytystaktiikka oli kohdallaan. Jatkossa luvassa kuitenkin pääasiassa pidempiä lenkkejä hitaammalla vauhdilla, kun oma tavoitteeni on kesän loppuun mennessä juosta 10km mielellään suhteellisen kevyesti.
Nyt kun tuli hiihtoa varten hommattua ne vetovaljaat ja muut asiaan kuuluvat vermeet, niin pohdin edelleen, että opettaisinko vetohommat juoksuharrastukseenkin. Toisaalta tekisi hirveästi mieli ja se voisi auttaa ensi talvena hiihtoon siirtymisessä ja sitten taas toisaalta haluaisin, että juostessa ei vedettäisi, kun oma nilkka ei aina ole ihan täysin kunnossa, että kestäisi niin kovaa menoa, varsinkin jos ei aina pysty astumaan sitten kovin tarkasti. Mietinkin sitä, että oppisikohan tuo yhdistämään vetovermeet siihen, että silloin saa vetää ja sitten kun ollaan normaaleissa lenkkitamineissa, niin silloin mennään sivulla? Onko kellään kokemuksia tällaisesta? Vai pitäisikö sitä sitten aina pinkoa kunnon vauhdilla :)
Vaikka eilen Nada olikin aivan uupunut lenkin jäljiltä, niin tänään se oli taas intopinkeänä lähdössä ja mentiinkin sitten rauhallisella tahdilla 45min ja molemmat jaksoivat oikein hyvin!
Taas on kirjoittaminen vähän jäänyt ja tässä päivityksessä onkin nyt mukana hurjasti asiaa, niin koiratreeneistä kuin omistakin. Aloitan omillani sen verran, että hurahdin helmikuun alussa aivan täysin kuntosaliharjoitteluun ja hieman enemmän asiaan perehtynyt isäni laati minulle saliohjelmankin. Olen nyt uskollisesti käynyt treenaamassa 2-3 kertaa viikossa ja eron tosiaan huomaa. Painot ovat nousseet hurjaa tahtia ja käsissä on alkanut kiinteytyminen. Muualla tuota rasvakerrosta on sen verran, ettei lihakset ihan heti erotu ;)
Löysin kuitenkin aivan supermahtavan rahkaherkun, jonka voi syödä välipalana, mutta joka myös toimii oikein hyvin treenaajille, ilman että olisi hirvittävän hiilaripitoinen kaloripommi. Ja tämä sitäpaitsi maistuu ihan oikealta rahkalta, siis sellaiselta hyvältä! Tyyrishän tuo purkki on, 1,50€ kappale, mutta kyllä niitä raaskii silloin tällöin ostaa. Citymarketeista noita ainakin täälläpäin saa.
Kyseessä on siis SKYR (kuvat ja lisätietoa http://skyr.fi/):
Sitten voidaankin jatkaa koira-asialla, eli Nadan kanssa on nyt alettu tekemään juoksulenkkejä. Pohjatyökurssimme on nyt loppu, mutta meiltä jäi yksi kerta välistä, joten menemme korvaamaan sen viikolla 15. Nadalle on iskenyt oikein hillitön murkkuikä ja sehän tarkoittaa sitä, että sohvanreunaa on kiva härkkiä, sukkia on huippua varastaa ja varsinkin silloin sukasta on kiva vetää, kun se on ihmisen jalassa! Siksi päätinkin, että kakara alkaa olla nyt tarpeeksi vanha (eilen tuli 9kk) juoksulenkeille.
Eilen sitten painelimme puolen tunnin erittäin vauhdikkaan lenkin, juoksin itse niin kovaa kuin vain jaksoin koko matkan. Nadan hihna ei kiristynyt kertaakaan ja se pinkoi vieressä aivan onnessaan. Kuitenkin lenkin viimeiset 5min sain jo kiskoa sitä perässäni, joten selvästi väsytystaktiikka oli kohdallaan. Jatkossa luvassa kuitenkin pääasiassa pidempiä lenkkejä hitaammalla vauhdilla, kun oma tavoitteeni on kesän loppuun mennessä juosta 10km mielellään suhteellisen kevyesti.
Nyt kun tuli hiihtoa varten hommattua ne vetovaljaat ja muut asiaan kuuluvat vermeet, niin pohdin edelleen, että opettaisinko vetohommat juoksuharrastukseenkin. Toisaalta tekisi hirveästi mieli ja se voisi auttaa ensi talvena hiihtoon siirtymisessä ja sitten taas toisaalta haluaisin, että juostessa ei vedettäisi, kun oma nilkka ei aina ole ihan täysin kunnossa, että kestäisi niin kovaa menoa, varsinkin jos ei aina pysty astumaan sitten kovin tarkasti. Mietinkin sitä, että oppisikohan tuo yhdistämään vetovermeet siihen, että silloin saa vetää ja sitten kun ollaan normaaleissa lenkkitamineissa, niin silloin mennään sivulla? Onko kellään kokemuksia tällaisesta? Vai pitäisikö sitä sitten aina pinkoa kunnon vauhdilla :)
Vaikka eilen Nada olikin aivan uupunut lenkin jäljiltä, niin tänään se oli taas intopinkeänä lähdössä ja mentiinkin sitten rauhallisella tahdilla 45min ja molemmat jaksoivat oikein hyvin!
| Voidaanko lähtee jo lenkille? |
| Tässä korissa Nada haettiin kotiin 8 viikon ikäisenä, ei ihan mahdu siihen enää ;) |
| Nada 9kk, sehän näyttääkin jo ihan metsästyskoiralta! |
maanantai 12. maaliskuuta 2012
"Studiokuvia"
Vapaapäivän kunniaksi yritin pitkästä aikaa kuvailla Nadaa sisällä.
| Nada melkein 9kk |
| Nada melkein 9kk |
| Voiko olla söpömpi? |
| Sammakko <3 |
| Tätä mieltä Nada on kuvien ottamisesta, booooring! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

