Taas on kirjoittaminen vähän jäänyt ja tässä päivityksessä onkin nyt mukana hurjasti asiaa, niin koiratreeneistä kuin omistakin. Aloitan omillani sen verran, että hurahdin helmikuun alussa aivan täysin kuntosaliharjoitteluun ja hieman enemmän asiaan perehtynyt isäni laati minulle saliohjelmankin. Olen nyt uskollisesti käynyt treenaamassa 2-3 kertaa viikossa ja eron tosiaan huomaa. Painot ovat nousseet hurjaa tahtia ja käsissä on alkanut kiinteytyminen. Muualla tuota rasvakerrosta on sen verran, ettei lihakset ihan heti erotu ;)
Löysin kuitenkin aivan supermahtavan rahkaherkun, jonka voi syödä välipalana, mutta joka myös toimii oikein hyvin treenaajille, ilman että olisi hirvittävän hiilaripitoinen kaloripommi. Ja tämä sitäpaitsi maistuu ihan oikealta rahkalta, siis sellaiselta hyvältä! Tyyrishän tuo purkki on, 1,50€ kappale, mutta kyllä niitä raaskii silloin tällöin ostaa. Citymarketeista noita ainakin täälläpäin saa.
Kyseessä on siis SKYR (kuvat ja lisätietoa http://skyr.fi/):
Sitten voidaankin jatkaa koira-asialla, eli Nadan kanssa on nyt alettu tekemään juoksulenkkejä. Pohjatyökurssimme on nyt loppu, mutta meiltä jäi yksi kerta välistä, joten menemme korvaamaan sen viikolla 15. Nadalle on iskenyt oikein hillitön murkkuikä ja sehän tarkoittaa sitä, että sohvanreunaa on kiva härkkiä, sukkia on huippua varastaa ja varsinkin silloin sukasta on kiva vetää, kun se on ihmisen jalassa! Siksi päätinkin, että kakara alkaa olla nyt tarpeeksi vanha (eilen tuli 9kk) juoksulenkeille.
Eilen sitten painelimme puolen tunnin erittäin vauhdikkaan lenkin, juoksin itse niin kovaa kuin vain jaksoin koko matkan. Nadan hihna ei kiristynyt kertaakaan ja se pinkoi vieressä aivan onnessaan. Kuitenkin lenkin viimeiset 5min sain jo kiskoa sitä perässäni, joten selvästi väsytystaktiikka oli kohdallaan. Jatkossa luvassa kuitenkin pääasiassa pidempiä lenkkejä hitaammalla vauhdilla, kun oma tavoitteeni on kesän loppuun mennessä juosta 10km mielellään suhteellisen kevyesti.
Nyt kun tuli hiihtoa varten hommattua ne vetovaljaat ja muut asiaan kuuluvat vermeet, niin pohdin edelleen, että opettaisinko vetohommat juoksuharrastukseenkin. Toisaalta tekisi hirveästi mieli ja se voisi auttaa ensi talvena hiihtoon siirtymisessä ja sitten taas toisaalta haluaisin, että juostessa ei vedettäisi, kun oma nilkka ei aina ole ihan täysin kunnossa, että kestäisi niin kovaa menoa, varsinkin jos ei aina pysty astumaan sitten kovin tarkasti. Mietinkin sitä, että oppisikohan tuo yhdistämään vetovermeet siihen, että silloin saa vetää ja sitten kun ollaan normaaleissa lenkkitamineissa, niin silloin mennään sivulla? Onko kellään kokemuksia tällaisesta? Vai pitäisikö sitä sitten aina pinkoa kunnon vauhdilla :)
Vaikka eilen Nada olikin aivan uupunut lenkin jäljiltä, niin tänään se oli taas intopinkeänä lähdössä ja mentiinkin sitten rauhallisella tahdilla 45min ja molemmat jaksoivat oikein hyvin!
 |
| Voidaanko lähtee jo lenkille? |
 |
| Tässä korissa Nada haettiin kotiin 8 viikon ikäisenä, ei ihan mahdu siihen enää ;) |
 |
| Nada 9kk, sehän näyttääkin jo ihan metsästyskoiralta! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti